Kofi Annan johtajana: rauhanturvaaja ja rauhantekijä

Mitä on hyvä johtaminen? Miten sitä voi kuvata ja miten sitä oppii käytännössä? Tällaisia kysymyksiä olen pitkään pohtinut sekä käytännössä että teoriassa.  Tässä kirjoitussarjassa haen vastauksia näihin kysymyksiin analysoimalla tunnettuja johtajia heidän elämänkertojensa pohjalta. Tällä kertaa analyysin kohteena on Kofi Annan.

Kofi Annan (1938 -2018) oli ghanalaissyntyinen diplomaatti ja YK:n pääsihteeri (1997 – 2006). Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2001 ansioistaan rauhanturvaajana ja rauhantekijänä. Hän toimi YK:n palveluksessa neljäkymmentä vuotta ja oli ensimmäinen järjestön sisältä valittu pääsihteeri. Hän oli myös ensimmäinen mustaihoinen afrikkalainen pääsihteeri. Hän oli toisessa avioliitossaan vuodesta 1984 ruotsalaisen juristin Nane Maria Annanin kanssa ja heillä oli on kolme lasta. Vuonna 2012 hän julkaisi yhdessä Nader Mousavizadehin kanssa elämänkertansa ”Elämäni sodassa ja rauhassa”.

Koitan seuraavassa hahmottaa Kofi Annania johtajana; mitkä ovat ne erikoispiirteet, ominaisuudet ja osaamiset, jotka tekivät hänestä merkittävän ja karismaattisen johtajan. Mitä voisimme oppia hänen tavastaan johtaa?

Annanilla oli selkeä visio: parempi ja oikeudenmukaisempi maailma kaikille. Hän taisteli läpi elämänsä reilumman ja rauhallisemman maailman puolesta. Johtajalle on tärkeää, että hän pystyy hahmottamaan itselleen innostavan ja riittävän konkreettisen vision; vain silloin hän saa myös muut uskomaan siihen.

Hänellä oli kyky ymmärtää erilaisia näkökulmia ja tehdä kompromisseja. Tämä kyky tulee hänen kotikasvatuksestaan, josta hän toteaa, että ”meidät kasvatettiin heimottomiksi heimoyhteisössä, poliittisesti maltillisiksi radikaalin aktivismin aikakaudella ja välittäjiksi puolten valitsemisen aikana”. Riidellessämmekin olemme aina sidoksissa toisiimme: ”Et voi lyödä toista päähän, jos sormesi ovat hänen hampaiden välissä.”

Isältään Kofi Annan oli oppinut, että on mahdollista säilyttää itsenäinen mieli jopa sellaisissa historian käännekohdissa kuin maan itsenäistyminen, ja kriittinen näkökulma on olennaisen tärkeä keskellä oletettuja itsestäänselvyyksiä ja ehdottomuuksia. ”Hän opetti minulle, että muiden vaatiessa puolen valitsemista ja joko-tai -ajattelua, oli olemassa toinenkin vaihtoehto, joka oli lähempänä monimutkaisen maailman todellisuutta.” Hyvä johtaja ei voi toimia mustavalkoisessa joko-tai maailmassa, vaan hän osaa toimia monivivahteisessa sekä-että maailmassa.

Kofi Annan oli arvojohtaja, joka koki myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan ja vaati ihmisoikeuksien kunnioittamissa kaikissa olosuhteissa. Hän oli myös globaali johtaja, joka näki, että kaikille kuuluu samat ihmisoikeudet. Kaikki johtaminen lähtee yksilön kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Johtaminen tulee nähdä palveluammattina.

Hän oli idealisti ja  realisti. Hänellä oli unelmia köyhyyden poistamisesta ja paremmasta maailmasta, mutta hän oli myös pitkän uransa aikana nähnyt, miten vaikeaa näiden unelmien toteuttaminen oli. Siitä huolimatta hän ei antanut periksi. Hän pyrki uudistamaan YK:n toimintaa ja näki, ettei se voi olla vain hallituksia varten, vaan sen tuli toimia kaikkia ihmisiä varten. Kaikki voima on pohjimmiltaan lähtöisin ihmisistä, ei hallituksista. Meidän tulisi pystyä muuttamaan ihmisten asenteita ja tietoisuutta. Hyvällä johtajalla on unelmia paremmasta maailmasta ja rohkeutta ja kärsivällisyyttä toteuttaa niitä, vaikka unelmat ei aina toteudu sellaisinaan.

Annan oli myös laaja-alainen ja käytännöllinen ajattelija. Hän pystyi hahmottamaan nopeasti monimutkaisia kokonaisuuksia. Hänellä oli globaali näkökulma asioihin; hän näki, että meidän olisi löydettävä globaali kokouspuun, jonka äärelle voisimme tulla ratkomaan ongelmiamme. Tämän paikan tarjoaminen olisi YK:n tehtävä.

Ghanalaisille afrikkalaisen kokouspuun käsite on ollut aina tärkeä osa kulttuuriperintöä ja suhteellisen rauhan ja harmonian lähde lukemattomien heimojen ja uskontojen keskellä. Se on paikka, missä tavataan ja puhutaan, haetaan kompromisseja ja ratkaistaan kiistoja, sovitellaan erimielisyyksiä ja vaalitaan yhtenäisyyttä. Voimme käyttäytyä ja ajatella eri tavoin, mutta emme koskaan alennu kutsumaan toista osapuolta arvottomaksi.

Kofi Annan oli myös karismaattinen johtaja, hän oli aito persoona. Tuo karisma syntyi varmaan hänen pitkästä urastaan ja afrikkalaisesta/eksoottisesta taustastaan. Hän oli ghanalainen maailmankansalainen, joka oli ylpeä omasta taustastaan.

Annan jakoi ajatuksiaan myös globalisaation pelosta ja kansallismielisyydestä eurooppalaisessa politiikassa ja yritti vuosituhannen vaihteessa saada suuryrityksiä sitoutumaan ”ihmiskasvoiseen globalisaatioon”, joka toimii ei vai yritysten vaan myös yksilöiden ehdoilla. Tai voisiko sanoa maapallon ehdoilla. Kestävä kehitys oli tärkeä teema myös Annanille.

Unelmista ja haaveista on päästävä myös konkreettisiin tavoitteisiin. Vuosituhannen vaihteessa Annan etsi uudenlaista johtajuutta, jotta YK:n kehitysohjelmat saataisiin toimimaan paremmin. Tähän tarvitaan yhteistyötä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla kaikkien yhteistyötahojen kanssa. Lukemattomien kansalaisjärjestöjen työ olisi saatava koordinoitua paremmin ja siinä YK:lla voisi olla tärkeä rooli.

YK:n vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDGs) olivat YK:n jäsenmaiden, YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten sopimus kansainvälisen yhteistyön pelisäännöistä. Vuonna 2000 maailman johtajat sopivat, kuinka maailmasta tehtäisiin parempi paikka. Asetettiin kahdeksan tavoitetta, jotka päätettiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. 

Vaikka vuosituhattavoitteita ei saavutettukaan vielä 2015, Annanin ansioksi voidaan lukea se, että hän käynnisti tällaisen konkreettisen ja kokonaisvaltaisen tavoiteprosessin, joka on jatkanut elämäänsä ja jatkuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden muodossa.

Kofi Annan oli YK:n mies työskenneltyään siellä neljäkymmentä vuotta ja hallitsi hyvin järjestömaailman, kansainvälisen politiikan ja rauhanturvaamisen. YK organisaationa on vaikea paikka ja siellä on vaikea loistaa, mutta Annan onnistui siinä. Martti Ahtisaari luonnehti muistosanoissaan Annania YK:n kaikkien aikojen menestyksekkäimmäksi pääsihteeriksi, joka oli aina poikkeuksellisen voimakkaasti sitoutunut kulloiseenkin työtehtäväänsä. Hänessä oli monia hyvän johtajan ominaisuuksia.