Organisaation luovuus, innovatiivisuus ja jatkuva uudistuminen edellyttävät myös johtamisen innovaatiota. Yritän tässä blogissa hahmottaa, minkälainen ihmisten johtaminen mahdollistaa luovan ja innovatiivisen työyhteisön syntymisen. Siihen tarvitaan älykästä johtamista, joka tarjoaa uuden ja innovatiivisen lähestymistavan tämän päivän johtamisen haasteisiin. Lisäksi meidän tulisi nähdä suorituksen, osaamisen, tiedon ja innovaatiojohtamisen kokonaisuus ja viedä nämä johtamisen perusprosessit systemaattisesti käytäntöön.
Älykäs johtaminen on johtamisen innovaatio siinä mielessä, että se kyseenalaistaa vanhan alistavan johtamisen viitekehystä ja rakentaa uutta valistavan johtamisen viitekehystä. Johtaminen nähdään laaja-alaisena kollektiivisena prosessina, joka tapahtuu monella tasolla. Älykäs johtaminen on johtajien ja asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta, jossa he yhdessä yrittävät saavuttaa jaetun vision ja tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti.
Johtamisen tulisi tapahtua innovatiivisissa tiimeissä ja verkostoissa, jotka mahdollistavat uudenlaisen yhteistoiminnan. Hierarkkinen, byrokraattinen ja kontrolloiva organisaatio ei enää pärjää nopeasti muuttuvassa ympäristössä verkostomaiselle, itseohjautuvalle ja avoimeen yhteistoimintaan perustuvalle organisaatiolla. Vanhat johtamismallit on korvattava uusilla, innovatiivisilla tavoilla organisoida tehokas ja luova yhteistoiminta.
Uusilla johtamismalleilla pystymme vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Joudumme kohtaamaan yhä nopeutuvan muutoksen ja oppimaan elämään jatkuvassa turbulenssissa. Me olemme siirtyneet mustavalkoisesta joko–tai-maailmasta moniväriseen sekä–että-maailmaan. Toimintaympäristö on tullut koko ajan monimuotoisemmaksi, monimutkaisemmaksi ja kaoottisemmaksi. Siinä on entistä vaikeampi kontrolloida kaikkea.
Tällaisessa toimintaympäristössä ei riitä enää kolmen k:n johtamisperiaate. Tämän mukaan hyvä johtaja osaa käskeä, kontrolloida ja korjata. Toki näitäkin tarvitaan, mutta johtajan tulee hallita myös kolmen i:n johtamisperiaate. Sen mukaan hyvä johtaja osaa innostua, innostaa ja innovoida. Hyvä johtaminen on avoimen yhteistoiminnan organisointia, joka taas tukee luovuutta ja innovatiivisuutta.
Miten luovuutta voidaan sitten johtaa yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla. Yksilölle on tärkeää tiedostaa oma luovuuspotentiaalinsa ja siltä pohjalta kehittää erilaista luovuuttaan. Itsensä johtaminen ja oman tietoisuuden systemaattinen laajentaminen on polku myös luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Itsensä johtaminen on matka itseen ja hyvään itsetuntemukseen. Mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä paremmin osaamme hyödyntää oman luovuuttamme.
Yksilöiden luovuus ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on kehitettävä luovia tiimejä. Yksilöllisen luovuuden rinnalle ja osittain jopa sen ohi on noussut yhteisöllinen luovuus. Luovuus on yhä enemmän tiimeissä ja sosiaalisissa verkostoissa. Puhutaan kollektiivisesta luovuudesta. Ei riitä, että meillä on luovia yksilöitä. Meillä on oltava luovia tiimejä, koska tiimit ovat organisaation tärkeimpiä oppimis- ja suoritusyksikköjä.
Tiimin johtaminen on ennen kaikkea hyvän yhteistyön edellytysten luomista. Jäsenten sisäinen motivaatio ja korkea sitoutuminen ovat tavoitteena. Avoin ja rakentava ilmapiiri ja toisista välittäminen ovat tärkeitä luovuuden edistämiseen. Yksiöitä kunnioitetaan ja rohkaistaan itsenäisyyteen. Jatkuvaa uudistumista tuetaan avoimella palautteella. Palautetta osataan antaa ja myös ottaa vastaan rakentavasti.
Organisaatiotasolla meidän tulisi nähdä innovaatiojohtaminen yhtenä johtamisen perusprossesina. Innovaatiojohtaminen on johtamisen osa-alue, jolla edistetään ideoiden syntymistä ja niiden jalostamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi. Innovaatiojohtaminen määrittelee mm. innovaatiostrategian, innovaatiokulttuurin, innovaatioprosessin ja innovaatiomittaamisen. Se on yleinen viitekehys, jolla innovaatiotoiminta viedään käytäntöön ja sitä seurataan.
Innovatiivisen ihmisten johtamisen menetelmiä
Innovatiivinen ihmisten johtaminen pitää sisällään siis ne menetelmät, joilla innovatiivisuutta tuetaan yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla. Erityisesti keskitytään siihen, miten ideoiden syntymistä ja niiden jalostamista innovaatioksi voidaan edistää hyvällä johtamisella.
Onko innovatiivinen ihmisten johtaminen sitten jotain muuta kuin hyvä ja älykäs johtaminen? Älykäs johtaminen on johtamisen innovaatio ja innovatiivinen tapa johtaa. Sillä pyritään nimenomaan löytämään ja vapauttamaan sitä luovaa potentiaalia, mikä meissä kaikissa on. Se ei perustu käskemiseen, kontrollointiin ja korjaamiseen, vaan enemmän innostumiseen, innostamiseen ja innovointiin. Se on yksilön ja tiimin sisäisen motivaation ja organisaation vision ja unelman herättämistä.
Innovatiivinen ihmisten johtaminen on tasapainoista johtamista, jossa samanaikaisesti panostetaan tehokkuuteen, uudistumiseen, hyvinvointiin ja innovatiivisuuteen. Nämä neljä elementtiä on saatava elämään ja tukemaan toisiaan. Siitä syntyy hyvä perusta yrityksen kestävälle kilpailukyvylle.
Innovatiivinen ihmisten johtaminen voidaan kiteyttää yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla seuraavaan taulukkoon, jossa on esitetty 3 x 4 perusideaa luovuuden ja innovatiivisuuden johtamiseen. Uskon, että jo näidenkin vieminen käytäntöön lisää yrityksen innovatiivisuutta melkoisesti.
ORGANISAATIO
- Yrityksellä on kulttuuri ja arvot, jotka edistävät innovatiivisuutta
- Vapaus ja kontrolli sopivasti tasapainossa
- Yhteinen visio ja selkeät tavoitteet ohjaavat toimintaa
- Johtamiskulttuuri tukee innovatiivisuutta
TIIMI
- Luottamuksen ja avoimuuden rakentaminen
- Erilaisuuden ja monimuotoisuuden arvostaminen
- Tehokas vuorovaikutus; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- Osaamista ja tietoa kierrätetään ja kehitetään systemaattisesti
YKSILÖ
- Itsensä johtamis- ja luovuuskoulutusta kaikille
- Jatkuva kyseenalaistaminen ja ihmettely
- Sisäisen motivaation löytäminen
- Riittävästi aikaa ja tilaa innovatiivisuudelle
Jatkuvan uudistumisen peruselementit kiteytettynä
Jatkuva uudistuminen edellyttää joustavuutta sekä kykyä ennakoida ja johtaa muutoksia. Jatkuva uudistuminen pohjautuu siihen, että organisaatiossa hallitaan
- suorituksen johtaminen,
- osaamisen johtaminen,
- tiedon johtaminen ja
- innovaatiojohtaminen.
Näiden neljän perusprosessin avulla organisaatio saadaan jatkuvan uudistumisen positiiviseen kierteeseen. Tällöin myös luovuus ja innovatiivisuus leimaavat organisaation toimintaa.
Suorituksen johtamisen tavoitteena on, että tehtävän tarkoitus, avaintehtävät ja tavoitteet ovat selvillä sekä osaamista on riittävästi. Työkaluina ovat keskustelupalaverit itsensä, esimiehen ja tiimin kanssa sekä päivittäisjohtamiseen liittyvät ja verkkotyökalussa käytävät keskustelut.
Osaamisen johtamisessa on määriteltävä organisaation ydinosaamiset, osaston kriittiset osaamiset ja tehtävä jokaiselle henkilökohtainen osaamisen kehityssuunnitelma. Osaaminen ei ole pelkästään tietoja vaan myös taitoja, asennetta, kokemuksia ja kontakteja. Osaamisen johtamisessa on myös varmistettava, että organisaatio osaa hyödyntää tehokkaasti verkostoissa olevaa osaamista.
Tiedon johtamisessa piilevä tieto muunnetaan havaittavaksi tiedoksi ja yksilön tieto tiimin tiedoksi. Tietoa luodaan, hankitaan, varastoidaan, jaetaan ja sovelletaan. Uuden tiedon luominen, ymmärtäminen ja soveltaminen ovat tärkeitä osia innovaatiojohtamista.
Innovaatiojohtamisella luomme uusia tuotteita, palveluja, prosesseja ja toimintamalleja. Yksinkertaistaen innovointi on ideointia, valikointia, testausta ja käyttöönottoa. Innovaatiojohtamisella varmistamme, että yrityksen strategia, kulttuuri ja rakenne tukevat luovuutta ja innovatiivisuutta.
Meidän tulisi nähdä suorituksen, osaamisen, tiedon ja innovaatiojohtamisen kokonaisuus sekä viedä nämä prosessit johtamisen arkeen. Tällä tavoin voimme luoda innovatiivisen organisaation, joka uudistuu jatkuvasti.
Lähde: Pentti Sydänmaanlakka: Jatkuva uudistuminen – Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Alma Talent.
Blogi on kirjoitettu TYÖ 2030 -ohjelman Luovuus ja organisaation johtaminen -vertaisryhmälle.
pentti sydänmaanlakka 