Filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakka on johtamisen pitkän linjan ammattilainen. Hän on työskennellyt muun muassa Nixdorfin, Siemensin, Koneen ja Nokian palveluksessa sekä toiminut pitkään perustamansa Pertec Consulting Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Vuodesta 2020 hän on toiminut itsenäisenä johdon valmentajana ja keskittynyt pääasiassa kirjoittamiseen.

Älykäs itsensä johtaminen: Miten pitää hyvää huolta yksilön ja organisaation hyvinvoinnista, uudistumisesta ja tehokkuudesta

Taustaa

Tämän päivän iso haaste työyhteisöissä on jaksaminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Jos hyvinvointi ei ole riittävällä tasolla, sillä on suora vaikutus suoritustasoomme ja kykyymme uudistua. Jaksamisongelmat ovat todellisia ja niiden aiheuttamat kustannukset suuria. Tähän ongelmaan on puututtava monin tavoin parantamalla organisaatioiden toimintaa ja hyvä johtaminen on tässä yksi avaintekijä. Erityisesti tarvitaan älykästä itsensä johtamista, jonka merkitys on koko ajan korostunut viime vuosina.

Itsensä johtamisen tärkeyden kasvuun on monia syitä. Yksi syy on jatkuva kiire. Toinen on se, että työympäristö muuttuu niin nopeasti ja edellyttää joustavuutta ja kykyä jatkuvasti uudistua. Kaikille jatkuva uudistuminen ei ole helppoa. Tämän vuoksi itsensä johtamisen taidosta on tullut entistä tärkeämpää myös oman jaksamisen ylläpitämisen kannalta. 

Yksilön näkökulmasta oman elämän ohjaaminen koetaan entistä haasteellisempana. Ihminen kokee usein olevansa eksyksissä ja elämänsä tarkoituksettomaksi. Suurin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle tänä päivänä on mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Itsensä löytäminen ja toteuttaminen ovat yksilölle isoja ja vaikeita teemoja. Merkityksen ja tarkoituksen löytäminen sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole helppoa kaiken kiireen keskellä. Kuitenkin ihminen etsii palavasti merkitystä ja haluaa toteuttaa itseään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Itsensä johtaminen on itseensä tutustumista, se on kuin matka itseemme. Matkalla pohdimme toistuvasti itsensä johtamisen peruskysymyksiä: Kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Meidän on tutustuttava ensin itseemme, jotta pystymme hahmottamaan todellisuuden, jossa elämme. Meidän on pistettävä sisäinen maailmamme järjestykseen, jotta löydämme järjestystä ulkoisesta maailmasta. 

Itsensä johtamisen yksi perimmäinen tavoite on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tämän suhteen kannattaa ja pitää olla ”itsekäs”; jos emme pysty pitämään huolta omasta hyvinvoinnistamme ja jaksamisestamme, emme pysty huolehtimaan myöskään läheisistämme. 

Kokonaiskuntoisuus ja hyvinvointi  

Kokonaisvaltainen hyvinvointi eli kokonaiskuntoisuus voidaan nähdä siis yhtenä älykkään itsensä johtamisen päämääränä. Meidän on osattava pitää hyvää huolta kokonaiskuntoisuudestamme, joka muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta, henkisestä, sosiaalisesta, ammatillisesta ja uudistumiskunnosta. Tätä kokonaisuutta johdamme kun johdamme itseämme tasapainoisesti tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi, jatkuva uudistuminen ja henkilökohtainen tehokkuus. Tältä pohjalta pystymme rakentamaan myös hyvän ja merkityksellisen elämän.

                      Kuvio 1. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin elementit

Kokonaiskuntoisuus-malli on konkreettinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa itsensä johtamiseen.  Siinä lähdetään siitä, että ihminen on kokonaisuus ja elämän hallintaan tarvitaan kokonaiskuntoisuutta. Kokonaiskuntoisuus koostuu seitsemästä osa-alueesta, joita pitää osata johtaa tasapainoisesti.

Ammatillinen kunto tarkoittaa sitä, että työllämme on selkeät päämäärät, meillä on siihen riittävä osaaminen, saamme palautetta suorituksestamme ja kehitymme jatkuvasti. Hyvä fyysinen kunto on kaiken lähtökohta. Fyysinen kunto merkitsee terveellisiä ruokailutottumuksia ja riittävää liikuntaa, lepoa ja unta. Sen lisäksi tarvitaan psyykkistä kuntoa, joka on ajatusten, havainnoinnin, muistin ja oppimisen hyvää hallintaa. Emotionaalinen kunto tarkoittaa, että yksilö kykenee tunnistamaan, ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteensa, arvostaa itseään ja pystyy elämään suhteellisen onnellista elämää.

Sosiaalinen kunto tarkoittaa, että yksilö pystyy solmimaan myönteisiä ihmissuhteita ja huolehtimaan niistä sekä nauttimaan tästä vuorovaikutuksesta. Henkistä kuntoa osoittaa se, että oman elämän tarkoitus ja arvot ovat tasapainossa, päämäärät ovat selkeitä ja elämänkulkua ohjaa joku syvempi merkitys. Jatkuva ja kestävä uudistuminen on tarpeellista näillä kaikilla osa-alueilla ja se edellyttää hyvää itsetuntemusta ja itsetuntemusta sekä reflektointitaitoa.

Työhyvinvoinnista tai hyvinvoinnista on puhuttu paljon ja pitkään. Puhe ei ole kuitenkaan riittävästi muuttunut käytännön teoiksi ja se on ollut sangen epämääräistä. Mielestäni on tärkeää, että hyvinvointi käsitteenä konkretisoidaan ja sitä mitataan systemaattisesti. Tämän kokonaisvaltaisen hyvinvointimallin pohjalta olen kehittänyt hyvinvointimittarin, jolla yksilö ja koko työyhteisö saavat oman hyvinvointi-indeksin. Mittari sisältää 10 väittämää jokaiselta seitsemältä osa-alueelta. Hyvinvointi-indeksi paljastaa omat vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä auttaa konkreettisen kehityssuunnitelman tekemistä niin yksilö-, tiimi- kuin organisaatiotasollakin. Kun hyvinvointia pystytään mittaamaan, sitä pystytään myös kehittämään systemaattisesti. 

Älykäs itsensä johtaminen käytännössä

Johtaminen on vaikuttamista toiseen tai toisiin henkilöihin. Ketä me sitten johdamme ja kuka johtaa meitä kun puhumme itsemme johtamisesta. Kuka on tämä itse, joka johtaa ja jota johdetaan? Itsensä johtaminen sisältää tavallaan paradoksin, koska johtaja ja johdettava ovat samassa yksilössä. Ja mitä on sitten älykkyys?

Itsensä johtaminen voidaan kiteyttää määrittelemällä se seuraavasti: Itsensä johtaminen on jatkuva oppimis- ja vaikuttamisprosessi, jossa tulet syvästi tietoiseksi kehostasi, mielestäsi, tunteistasi ja arvoistasi, minkä jälkeen pystyt paremmin ohjaamaan tekojasi, ajatuksiasi ja tunteitasi.

Itsensä johtaminen on siis jatkuva oppimisprosessi, opimme tuntemaan itsemme syvällisemmin ja syvällisemmin. Se on systemaattista itsetuntemuksen kehittämistä. Se on myös vaikuttamisprosessi, jossa omaa tietoisuutta kehittämällä pyrimme ottamaan paremmin itsemme haltuun ja ohjaamaan omia tunteita, ajatuksia ja tekoja. Tämä prosessi on pitkä kestäen koko elämämme. Herman Hesse on kuvannut tätä prosessia toteamalla, että ihmisen elämä on matka itseensä. Tätä määritelmää voisi vielä konkretisoida toteamalla, että ihmisen elämä on oman potentiaalin etsimistä ja toteuttamista.

Perinteisesti älykkyys nähdään rationaalisena älykkyytenä, jota mitataan älykkyysosamäärällä. Tänä päivänä älykkyys nähdään kuitenkin kokonaisvaltaisemmin ja se sisältää myös käytännöllisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja henkisen älykkyyden. Älykkään itsensä johtamisen taustalla on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, jossa yksilö nähdään tekevänä, ajattelevana ja tuntevana olentona, joka koko ajan etsii tarkoitusta ja merkitystä työssään ja elämässään yleensä.

Oy  Minä Ab

Itsenä johtamista voi kuvata tietyllä yritysanalogialla. Tämä on yksinkertainen rautalanka -malli itsenä johtamisesta, mikä on osoittanut kuitenkin toimivuutensa useiden tuhansien ihmisten valmentamisessa viimeisen 20 vuoden aikana. Voimme lyhyesti avata itsensä johtamista ajattelemalla, että itse muodostuu tietynlaisesta organisaatiosta. Meistä jokainen on oman ”yrityksensä”, Oy Minä Ab:n, toimitusjohtaja. Tätä kokonaisuutta meidän on syytä osata johtaa hyvin. Siitä riippuu, miten yrityksemme menestyy. Onko oma yrityksesi hyvässä kunnossa, selvitystilassa vai mennyt jo konkurssiin? 

Yrityksessämme on kehon, mielen, tunteiden, arvojen, ihmissuhteiden ja työn osasto. Nämä osastot hoitavat vastaavasti fyysisiä, psyykkisiä, emotionaalisia, henkisiä, sosiaalisia ja ammatillisia toimintoja. Lisäksi meillä on uudistumiseen keskittynyt kehitysosasto tai -prosessi. Henkilökohtainen visio ja tavoitteet antavat suuntaa elämällemme. Toimitusjohtajana toimii tietoisuutemme eli ydinminuutemme.

Toimitusjohtaja on sisäinen tarkkailija, joka koordinoi toimintoja eri osastoilla ja osastojen välillä. Näiden osastojen omia ja keskinäisiä toimintoja meidän pitäisi osata johtaa. Kuviossa 2 on esitetty tämä kokonaisuus, jonka avulla voimme kuvata itsensä johtamisen kokonaisuutta.

Kuvio 2. Oy Minä Ab:n organisaatiokaavio.

Keho ja fyysinen kunto

Ensimmäisenä on kehon osasto, joka hoitaa fyysisiä toimintoja. Syöminen, liikkuminen, lepääminen, nukkuminen ja rentoutuminen ovat esimerkkejä näistä toiminnoista. Keho on kaiken lähtökohta, ilman hyvin toimivaa kehoa minua ei olisi olemassa. Kehon merkittävyyttä emme aina tiedosta, kun kaikki toimii hyvin, mutta tilanne on toinen, kun sairastumme. Keho on mielen temppeli, joka tulee pitää hyvässä kunnossa. Kehotietoisuuden kehittäminen on äärimmäisen tärkeää. Keho on meille kaikille varmaankin tutuin osasto, vaikka usein tuntuu siltä, että olemme siitä vieraantuneet. Vaikka tiedämme, miten meidän tulisi pitää huolta kehostamme, emme kuitenkaan usein toimi niin. Tietäminen ei ole vielä tekemistä.

Monien tutkimusten mukaan ihmisten fyysinen kunto on koko ajan menossa huonompaan suuntaan, on sitten kyse aikuisista, nuorista tai lapsista. Alle puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus kuuluu kymmenen vaarallisimman riskitekijän joukkoon. Fyysisen kunnon rapistuminen on koko väestöä koskeva suuri riski.

Mieli ja psyykkinen kunto

Toisena osastona on mieli, jonka toimintoja ovat esimerkiksi havaitseminen, ajatteleminen, muistaminen ja oppiminen. Psyykkiset toiminnot edustavat jo hyvin pitkälle kehittyneitä ihmisen ominaisuuksia. Yksilön tietoisuus alkaa syntyä ja kehittyä mielessä. Meille syntyy havaintotietoisuus, minätietoisuus ja kuvitteellinen tietoisuus. Meistä alkaa muodostua oma persoonamme, jolla on ego. Luovuus lienee yksi mielen korkeimmista saavutuksista. Oman mielen hallinta on yksi itsensä johtamisen tärkeimmistä alueista.

Myös mielen hallinta vaatii harjoitusta. Samalla tavoin kuin meidän pitäisi harrastaa liikuntaa kolme kertaa viikossa, meidän tulisi mietiskellä kolme kertaa viikossa. Tällä tavoin voimme ottaa monesti niin kaoottisen mielen paremmin hallintaamme. Mielen hallinta tarkoittaa, että on löytänyt mielenrauhan eli pystyy hallitsemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja myös tunteitaan. Kun hallitsemme paremmin mieltämme, pystymme olemaan läsnä tässä hetkessä, eivätkä ajatuksemme poukkoile hallitsemattomasti menneessä ja tulevassa.

Tunteet ja emotionaalinen kunto

Kolmantena osastona ovat tunteet. Tunneosastolla hoidamme emotionaalisia toimintoja. Tämän osaston tulisi varmistaa, että olemme tietoisia omista tunteistamme ja ymmärrämme myös naapurin tunteita sekä pystymme näin rakentamaan hyviä vuorovaikutussuhteita. Tunneosastolla näyttää olevan huomattavasti merkittävämpi rooli kuin aina tiedostammekaan. Tunteet ovat elämän energiaa: ne saavat meidät liikkeelle. Tällä osastolla on myös usein konflikteja, koska tunteet voivat olla ailahtelevia ja ristiriitaisia. Tunneälykkyyden hallinta on tärkeää itsensä johtamisessa.

Tunneälykkyys voidaan määritellä kyvyksi tulla toimeen itsensä ja muiden kanssa hallitsemalla paremmin omia tunteitaan. Se on kykyä tunnistaa ja tulkita omia ja muiden tunteita sekä käyttää tätä tietoa hyväksi omassa ajattelussaan ja toiminnassaan sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tunteet ja meille tyypillinen tunneilmasto (positiivisuus/negatiivisuus) ohjaavat elämäämme huomattavassa määrin. Meillä on suuri harhakuva omasta rationaalisuudestamme: kuvittelemme toimivamme rationaalisesti, vaikka itse asiassa tunteet ohjaavat suuressa määrin toimintaamme. Tämän takia tunneälykkyyttä on myös harjoiteltava systemaattisesti. Tunnetreeneissä pyritään vapautumaan negatiivisista tunteista ja vahvistamaan positiivisia tunteita.

Arvot ja henkinen kunto

Neljäntenä osastona ovat arvot. Tällä osastolla hoidetaan henkisiä toimintoja. Henkiset toiminnot liittyvät yksilön kokemaan merkitykseen ja tarkoitukseen. Henkinen ei ole sama kuin hengellinen, jolla viitataan uskontoihin. Henkisyys nähdään tässä mallissa hyvin konkreettisena yksilön tarpeena kokea eheyttä ja yhteyttä. Meillä on oltava tietyt arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat elämäämme. Ne helpottavat elämistä, sillä ihmiselle on tärkeää kokea elämä merkitykselliseksi. 

Arvot ovat yksilön käyttäytymistä ohjaavia ajatuksia ja tunteita, jotka liittyvät hänen tarpeisiinsa. Henkinen kunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen omista arvoistaan ja soveltaa niitä käytäntöön ja on sopusoinnussa niiden kanssa. Ihminen on tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa sekä kokee elämällään olevan syvemmän merkityksen ja tarkoituksen. Kun ihminen löytää elämäänsä riittävästi mieltä ja merkitystä, silloin hän voi kokea ”huippukokemuksia”.  Tänä päivänä tuntuu siltä, että useat meistä elävät eräänlaista arvottomuuden aikaa ja kohtaavat pikemminkin eräänlaisia ”kuilukokemuksia”, joille on tyypillistä merkityksettömyyden ja irrallisuuden kokeminen. Masennuksesta on tullut yksi suurimmista kansantaudeista.

Ihmissuhteet ja sosiaalinen kunto

Viidentenä osastona ovat ihmissuhteet ja vuorovaikutus muiden kanssa. Tällä osastolla hoidetaan sosiaalisia toimintoja. Sosiaalisesti älykäs ihminen hallitsee vuorovaikutuksen muiden kanssa. Hän ei ole alistuva eikä aggressiivinen, vaan pystyy avoimeen ja arvostavaan vuorovaikutukseen muiden kanssa. Hänen vuorovaikutustyylinsä on jämäkkä. Me olemme aina osa yhteisöä, ja hyvät ihmissuhteet luovat meille sosiaalista hyvinvointia ja pääomaa.

Työ ja ammatillinen kunto

Nämä viisi osastoa muodostavat yrityksemme ydinosan. Ne ovat ihmisen olemuksen viisi eri puolta. Olen kuitenkin halunnut ottaa mukaan vielä kuudennen, koska sillä on niin suuri rooli elämässämme. Kuudes osasto on työ. Työn osastolla hoidetaan ammatillisia toimintoja. Näen työn kuitenkin laajasti. Se ei ole vain palkkatyötä, vaan kaikkea tekemistä, jonka kautta liitymme ympäristöömme.

Työn rooli on tärkeä tässä kokonaisuudessa, ja olisi hienoa, jos me kaikki voisimme kokea työmme elämäntehtävänä ja kutsumuksena. Ammatillinen kunto tarkoittaa, että meillä on selkeät työtehtävät ja tavoitteet, riittävä osaaminen, saamme palautetta suorituksistamme sekä kehitymme jatkuvasti. Ammatillinen kunto tarkoittaa myös työroolin ja muiden roolien tasapainoa.

Jokaisen on joskus hyvä pysähtyä miettimään, miten itse suhtautuu työhönsä. Onko se vain välttämätön paha vai onko se ura tai elämäntehtävä. Harva tänä päivänä varmaan kokee työnsä kutsumuksena, mutta uskon, että henkilö, joka näin tekee, on onnellinen ihminen. Jokaisen meistä tulisi löytää oma kutsumuksemme, olipa tehtävämme mikä tahansa. Tärkeintä on oma arvostava asenteemme omaan työhömme, mikä pitää sisällään oman työnsä merkityksen oivaltamisen. Tämä antaa voimia työssä jaksamiseen.

Toimitusjohtaja ja ydinminuus

Tässä mallissa toimitusjohtajana toimii tietoisuus, joka johtaa eri osastoja. Tietoisuus on sisäinen tarkkailija, joka ohjaa kokonaisuutta. Se on meidän todellinen minämme tai ydinminämme. Itsetietoisuuden ja omantunnon kehittyminen lienee ihmisen kehityksen korkeimpia tasoja. Itsensä johtaminen on itseensä kohdistuva vaikuttamis- ja oppimisprosessi, jolla kehoa, mieltä, tunteita ja arvoja ohjataan itsereflektoinnin avulla. Jotta voisi johtaa itseään hyvin, täytyy oppia ottamaan etäisyyttä, katsomaan itseään helikopteriperspektiivistä.  Silloin näkee myös sen, että emme toimi yksin vaan olemme aina osa jotain yhteisöä.

Todellisessa yrityksessäkin toimitusjohtaja ei toimi yksin eikä vain omien toiveittensa pohjalta vaan hän raportoi hallitukselle. Hallitus antaa toimitusjohtajalle usein hyvin tiukat raamit, joiden sisällä toimia. Näin on myös Oy Minä Ab –mallissa: toimitusjohtaja raportoi hallitukselle, mikä muodostuu yleensä meille läheisistä ihmisistä. Monesti hallituksen puheenjohtajana toimii meidän puoliso ja jäseninä lapset tai muut läheiset ihmiset. Oletko miettinyt, ketkä kuuluvat sinun yrityksesi hallitukseen?

Unelmat ja uudistuminen 

Itsensä johtamisen lähtökohdan muodostavat omat tavoitteet, visiot ja unelmat. Johtaminen lähtee aina liikkeelle tavoitteista, jotka pyritään saavuttamaan mahdollisimman hyvin. Itsensä johtamisessa oman toiminta-ajatuksen ja elämän vision kirkastaminen on tärkeää. Kun suunta on selvillä, on helpompi päästä perille.

On tärkeää, että meillä on unelmia ja haaveita. Ne antavat elämälle tarkoituksen ja merkityksen. Niistä meidän on osattava määrittää itsellemme päämäärät ja tavoitteet. Toisaalta on muistettava elää tässä hetkessä eikä vain tulevaisuuden unelmissa. Läsnä olevan tietoisuuden kehittäminen on yksi itsensä johtamisen päämäärä.

Kehittyminen ja kasvu eli jatkuva uudistuminen ovat itsensä johtamisen ydinasioita. Tämän takia mallissa on myös uudistumisosasto, joka on tavallaan läpi kaikkien osastojen menevä prosessi. Kiteytettynä uudistuminen koostuu kolmesta asiasta: se on hyvää itsetuntemusta, se on riittävää itseluottamusta ja se edellyttää reflektointitaitoa. Yksinkertainen totuus johtajuudesta on varmaankin tiedetty niin kauan, kuin ihminen on ollut. Delfoin oraakkelin temppelin fasadiin oli kirjoitettu kultakirjaimin muinainen neuvo ”Tunne itsesi” (lat. nosce te ipsum). Tämä on myös itsensä johtamisen perusperiaate. 

Itsensä johtaminen ei ole narsistista oman egon rakentamista vaan syvällistä itseensä tutustumista. Meidän on löydettävä itsemme, jotta osaamme kohdata toisen. Meidän on osattava pitää hyvää huolta itsestämme, että pystymme pitämään huolta muista. Myös tässä mielessä itsensä johtaminen on kaiken perusta. Sen takia johtamisen opettelu kannattaa aloittaa itsensä johtamisesta. Se muodostaa perustan kaikelle johtamiselle. 

Itsensä johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää

Itsensä johtaminen tulee nähdä osana organisaation johtamisjärjestelmää. Kun organisaatiot ovat madaltuneet ja kaikilta työntekijöiltä odotetaan entistä itsenäisempää toimintaa ja vastuunkantoa, on myös itsensä johtaminen entistä tärkeämpää. Kaikki johtaminen lähtee itsensä johtamisesta. Jos haluat oppia johtamaan muita, sinun on ensin opittava johtamaan itseäsi. Tämän jälkeen on mahdollista oppia johtamaan pientä tiimiä, vähän isompaa tiimiä, pientä osasto ja vähän isompaa osastoa jne. Älykkäässä organisaatiossa itsenä johtaminen nähdään johtamisen ytimessä, mikä on havainnollistettu oheisessa kuviossa 3. 

Tehokkuus

                      Kuvio 3. Johtaminen älykkäässä organisaatiossa.

Johtamisjärjestelmän on tasapainotettava erilaisia, useasti ristiriitaisiakin tavoitteita. Älykäs organisaatio osaa tasapainottaa kolmea tekijää, jotka ovat elintärkeitä organisaation olemassaololle pitkällä tähtäimellä. Nämä ovat tehokkuus, uudistuminen ja hyvinvointi. Älykäs organisaatio toimii tehokkaasti, jotta se on kilpailukykyinen. Toiseksi älykäs organisaatio panostaa jatkuvasti oppimiseen ja uudistumiseen. Tällä tavoin se varmistaa myös tulevaisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn. Kolmanneksi älykäs organisaatio pitää hyvää huolta hyvinvoinnistaan. Tällä se varmistaa, että sen henkilöstö jaksaa pitkällä tähtäimellä tehdä tulosta, uudistua ja voida hyvin.

Tällaiseen tasapainoiseen johtamiseen päästään kun systemaattisesti sovelletaan kuviossa kolme esitettyjä viittä johtamisen perusprosessia, jotka ovat suorituksen, osaamisen ja tiedon johtaminen sekä älykäs ihmisten johtaminen ja älykäs itsensä johtaminen. Itsensä johtaminen on kuvion ytimessä ja hyvin toimiessaan, se edesauttaa kaikkien muiden johtamisprosessien laadukasta toteutumista.

Tasapainoiseen johtaminen niin yksilö-, tiimi- kuin organisaatiotasolla on panostettava voimakkaasti. Meidän on myös muistettava, että vain hyvinvoivat yksilöt jaksavat uudistua ja toimia tehokkaasti pitkässä juoksussa. Kun yksilöt ja organisaatiot ottavat vastuun hyvinvoinnin ja kokonaiskuntoisuuden kehittämisestä, saamme parempaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista, korkeampaa motivaatiota ja tehokkuutta, vähemmän poissaoloja sekä pidempiä työuria.

Lisää aiheesta:

Pentti Sydänmaanlakka. Johtajan kokonaiskuntoisuus: haasteena jatkuva uudistuminen. Kauppakamari 2022.

Pentti Sydänmaanlakka. Älykäs itsensä johtaminen: näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. AlmaTalent 2021. E-kirja